Inarijärvi

Kalareissu Inarijärvelle heinäkuun lopussa. Viikko kalastusta kanootilla kulkien.

Alkuperäinen suunnitelma soutuveneretkestä muuttui aika nopeasti kun lainavenettä olisi saanut odotella yhden päivän. Otin varuilta kumikanootin mukaan autoon ja kokeiltiin voisiko siihen mahtua kaksi ukkoa, koira ja viikon varusteet. Mahtuihan siihen jotenkuten kyytiin kaikki tarvittava. Varsinaista suunnitelmaa reissuun ei oikein ollut muuta kuin päästä aavistuksen syrjään ja kalastaa sekä elellä leppoista erämaan tunnelmaa. Yöpaikkoja tai reittiä ei suunniteltu etukäteen. Lähtö Nellimistä jossa paikalla kävi suuri kuuluisuus "Surnu-Pekka"! Samat varusteet päällä ja sätkä huulessa. Uudet lenkkarit oli tullut saappaiden tilalle. Tämä reissu ei voi mennä pieleen :)


Hellettä riittää vaikka vesillä onkin astetta viileämpää. Tuuli ei juurikaan auta tukalaan lämpöön. Koirani Zena kärsii selkeästi kesän lämmöistä. Rekikoira mustan turkin kanssa yöttömän yön auringossa kanootin pohjalla maatessaan varmasti unelmoi jo ensi talven pakkasista.
Yöksi Saareen ja yöllä päästiin jo kalan makuun kun hauki nappasi kiinni. Haukea ei tänne tultu kalastamaan, mutta kalakeitossa sekin pääsi hengestään.


Matka jatkuu Inarijärven itäosia seuraillen kohti Vätsärin erämaa-aluetta jossa tulenteko on vapaampaa. Aika iso osa järvestä kuuluu Inarin retkeilyalueeseen jossa tulenteko on sallittu vain nuotiopaikoilla. "Grammasin" varusteeni sillä ajatuksella, että joka päivä on tulet leirissä aamuin ja illoin jos tarve vaatii. Vaatepuolella kohtalaisen yksinkertaisella kokoonpanolla:
-Housut
-Boxerit
-Villasukat
-Linersukat
-T-paita
-Pitkähihainen kauluspaita
-Villapaita
-Lippis
-Buff
-Hanskat
-Hilleberg bivanorak
-Vaelluskengät
-Lenkkarit
Ja siinä olikin kaikki vaatetus mitä mukana kulki. Jos kastuu niin pitää kuivata. Jos on kylmä niin pitää lämmitellä. Helppoa. Toiset kengät olisi voinut jättää pois ihan hyvin. Kaikki tarpeellinen varustus mahtui 35 litraiseen reppuun poislukien ruoka. Tietty kanoottiretkellä mukana kulki kaikenlaista "turhuutta" mukana joten kanootti täyttyi aika nopeasti.
Koko reissun aikana majoituttiin viiteen otteeseen joista yhdessä oltiinkin muutama päivä perusleirissä. Tulistelua, marjastusta, kalastusta yms. Perusleirissä onnistuin saamaan aika pahat vatsanväänteet joka aiheutti reilun vuorokauden makaamisen ja 7 kertaa tuli kulutettua riukua... Edellisillan tattimuhennos saattoi olla syynä siihen tai sitten jokin muu. Samaa ruokaa syötiin koko reissun ja Markolle ei tullut ongelmia. Ehkä huonosti kypsennetty punikkitatti saattoi olla syynä ja eri vatsat reagoi eri tavalla sieniin. Onneksi ei ollut hyttysiä ja ilmakin oli lämmin. Riu'ulla istuminen oli melkein jopa mukavaa.


Kalasaaliina reissussa tuli kaikkea paitsi järvilohta tai siikaa. Kalastusvälineinä ihan perus heittokalastusvehkeet sekä uistimet. Ei mitään kikkailuja. Kanootilla siirryttäessä vedimme perässä uistinta tai kahta. Aika iso osa kaloista tulikin "uistellessa" kanootilla. Ahvenet tuli pikkulammista sisämaasta, mutta muuten kalat isosta järvestä.



Kalasaaliina Inarijärvi antoi hauen heti ensimmäisenä iltana. Muuten harjusta, taimenta ja rautua. Yhtenä päivänä meni makaronilinjalla, mutta muuten pysyttiin kalaruoassa. Kalaa tuli tehtyä monella tapaa ja lisukkeena yleensä perunaa, porkkanaa sekä erilaisia variaatioita sienistä ja sipulista. Loimutaimen sekä graavitaimen ihan ykkösenä maun puolesta, mutta jättikokoiset ahvenet tikussa grillattuna tulee perässä kovaa vauhtia. Rautua monet koittaa saada saaliiksi, mutta itse en ole ihan päässyt jyvälle mikä siinä viehättää.



Reissussa majoitteita kulki mukana aikamoinen kasa. Minulla telttana hilleberg rajd ja Markolla golite shangrila. Molemmilla lisäksi isot tarpit tulistelupaikoille ja rankistakin löytyi. Muutamana sadepäivänä tarpista oli kohtalaisen iso hyöty tulipaikan yhteydessä. Koirakin ymmärsi tarpin hyödyt aika nopeasti.



Reitti kulki Nellimistä pohjoiseen Roironsalmen (sammakkoniemi) kautta Kirakkavuonoon ja siitä puroa pitkin kohti Nektumjärveä. Järveltä kilometrin matka metsäautotielle josta taxilla takaisin Nellimiin.


Kirakkavuonosta Nektumjärvelle kartan mukaan menee puro. Jep, purohan se on! Uittoa raahaamista ja melomista koko iltapäivä ja ilta, perille silti päästiin yömyöhään. Nektumjärvestä vielä muutama iso ahven ja leiri pystyyn. Kalastus oli aika helppoa: Heitto ja kala kiinni. Ei tarvi kelailla ollenkaan. Taisi ahvenilla olla nälkä. Tie järven eteläpuolella on ajettavissa normi henkilöautolla jos joku sitä miettii.



Sellainen oli se retki. Kala maistui ja koira viihtyi. Tälle koiralle tämä oli ensimmäinen vaellus sekä kanoottireissu lyhyitä kokeiluja lukuunottamatta. Kanoottiin totuttautuminen kesti kaksi päivää. Loppureissusta jännäystä ei ollut ollenkaan ja Zena hyppäsi kyytiin ilomielin.

Kanootti tai tarkemmin pumpattava kumikanootti on merkiltään grabner xr trekking Kanootin lainasi Janne https://avisuora.wordpress.com/

Marko teki myös videon reissusta: