Kesän ihmettelyä

Työt loppui huhtikuun puolivälissä Rovaniemellä. Sitä ennen piti keksiä minnekköhän haluaisi muuttaa seuraavaksi...

Viimeisiä työpäiviä ennen kesää.

Sopivien paikkojen etsiminen alkoi jo reilusti talven aikana. Aluksi karttoja tutkien, googletellen ja lopulta asuntojen etsiminen. Joka tapauksessa kriteereitä oli aika vähän. Sijainti pohjoisessa sekä edullinen hinta. Yllättävän hauskaa puuhaa! Monessa lapin kylässä tai kaupungissa pieniä edullisia asuntoja ei oikein ole. Suurin osa rivi/kerrostaloista oli joko kaksioita tai kolmioita. Omakotitaloissa neliöitä aivan liikaa ja lämmityskulut nostattaa hinta huomattavasti. Edullisella tässä tarkoitan 250-350€ kuukausittaisia kuluja. No muutama vaihtoehto löytyi. Auto alle ja paikanpäälle katsomaan.


Ööö, ei mennyt ihan nappiin ajoreissu. Näin silti asunnon ja hyvähän se oli. Onneksi autossa on tukeva kattoteline lavan päällä. Muuten olisi mennyt katon kautta ympäri.
Jotain sentään oppii siitä kun autolla heittää penkan kautta kyljelleen. Ei mitään irtotavaroita autossa. Esimerkiksi jykevät talvikengät on aika kovat kun ne iskeytyy otsaan. Onneksi vain auto kärsi vahinkoja ja aika vähäisiä sellaisia. Niin ja ladatkaa kännykkään 112 sovellus. Tuossakin tiesin noin 30 km tarkkuudella sijaintini, mutta en esimerkiksi tien nimeä. Helpotti kummasti hätäpuhelua kun sijainniksi riitti lähikylä ja tieto mihin oli tarkoitus mennä. Sijaintitiedot näkyivät hätäkeskuksessa samantien.

Takaisin kevääseen ja asuntoon. Kämppä varmistui ja jei, asun Pelkosenniemellä! Pienen pieni yksiö alle 300€/kk kuluilla. Tavarat kasaan Rovaniemeltä ja kohti pohjoista. Ihan kaikki omaisuus ei ollut mukana Rovaniemen kämpässä joten tavaran kuskaus sujui aika kivuttomasti yhdellä ajokerralla. Asiaan myös vaikuttaa etten juurikaan omista huonekaluja. Patja, sohva ja pari jakkaraa.



Melkeimpä samantien uusi pakkaus autoon ja kohti etelää jossa vierähtikin tovi. Kun lähdin Pelkosenniemeltä kohti etelää niin edellisyönä satoi 10 cm uutta lunta vanhan noin 40 cm päälle. Täysi talvi edelleen käynnnissä. Vähän ennen Oulua lumi loppui ja koirakin katseli aivan ihmeissään vihertävää maastoa. Muutama viikko Kokkolassa keväistä luontoa ihmetellessä.

Kohti etelää. Äitiä moikkaamaan ja muutamalle työkeikalle Nuuksioon. Kolme viikkoa telttamajoituksessa vähän siellä sun tällä. Kopparnäs Inkoossa valikoitui yllättävän moneksi yöksi. Se on mielestäni yksi hienoimmista retkeilyalueista pääkaupunkiseudun kupeessa. Riippuen mistäpäin on lähdössä, mutta esimerkiksi Espoonlahdesta sinne ajaa nopeammin kuin Nuuksion Kattilajärvelle... Ja varmasti on hiljaisempaa jos keskellä viikkoa liikkuu.
Samalla etelän keikalla sain kanootin lainaan ja koiran kanssa testailtiin miten homma sujuu. Ei ongelmaa. Vielä on tosin epävarmaa osaako koira edes uida, mutta ainakaan ei pelkää kanootissa olemista.
Kolmen viikon ja muutaman työkeikan jälkeen ahdistus iskee niin koiraan kuin itseenikin. Pois on päästävä. Prisman jonossa jonottaessa sitä taas mietti miksi ylipäätänsä päätti muuttaa lappiin. Äkkiä kohti pohjoista Kokkolan stopilla. Loput omaisuudesta kyytiin. Perillä on kesä, ihan oikea sellainen. Hellettä ja hyttysiä :) Onneksi pohjoisen sää tekee normaaliin tapaan muutoksia ja hetken jälkeen yölämpötilat huitelee nollan tuntumassa.


Poikkeuksellisesti kaikki kuvat kännykkäräpsäisyjä.