31.8.2015

Packraft Vätsäri-Jäämeri

Vätsärin erämaa-alue koostuu lukuisista järvistä ja lammista. Syrjäinen sijainti ja vesistöjen paljous houkuttaa kalastajia ja tässä tapauksessa myös kahta melojaa reissuun. Vätsäri sijoittuu Inarijärven itäreunalle Norjan rajaan asti.
Kaverini Marko oli jo kokeillut menestyksekkäästi kalastusta packraftin kanssa ja Jannelta saimme vähäsen vinkkiä alueesta. Varusteet kasaan ja menoksi!
Reissussa olimme 18.8-27.8.2015.

Ihan nopea auton korjaus. Nopeusmittarin vaijeri temppuilee.
Nappasin Markon kyytiin Rovaniemen juna-asemalta tiistai päivällä. Olimme molemmat lähteneet reissuun jo edellisenä iltana. Toinen nukkui makuuvaunussa ja toinen autossa muutaman tunnin.  440 km myöhemmin saavuimme Sevettijärvelle ja jätimme auton poroerotuspaikalle. Erotuksien aikaan se ei ehkä ole se paras paikka autolle, mutta tähän aikaan vuodesta paikalla on hiljaista. Kartta.

Varusteiden raahaamisen jälkeen ensimmäinen järvi jo häämöttää näköpiirissä. Tästä se melonta ja kalastus alkaa. Ensimmäinen yöpaikka Sollomusjärven rannalla (kartta). Aamulla itse vielä nukkuessa Marko kävi nappaamassa aamupalaksi ison ahvenen. Vesi on kirkasta, keli aurinkoista ja harjukset nykii siimaa :) Ou jee...

Ensimmäinen harjus. Lounas taattu!

Seuraavat päivät menikin mukavasti kalastellen, meloen ja pienien kannaksien yli kantaen. Todella lämmin sää sai kalastajan ja kalatkin hyytymään. Mustikat ja hillat täydensivät ruokavaliota joka oli jo valmiiksi niukka. Mukana oli välttämättömät hiilihydraatit sekä varasapuskaa patukkoineen. Kalaa oli pakko saada jos vatsaa meinaa täyttää muullakin kuin makaronilla tai riisillä. Pieni epätoivokin saattoi käydä mielessä tuntien heittelyn jälkeen...

Jossain lampien välissä. Packraft kestää oikein hyvin perässä raahaamisen.

Matkalla Äälisjärvelle muutama taimen täyttää reppua ja sää odelleenkin aurinkoinen. Isommat kalat on jossain piilossa. Ensimmäinen ihminen tulee vastaan ja yöpyy järven poukamassa kilometrin päässä. Tällä alueella on hiljaista, todella hiljaista. Vain vesitaso ja ne päiväsaikaan korkealla lentävät lentokoneet muistuttavat muistakin ihmisistä. On todella hiljaista. (3. ja 4. yö kartta)
Samassa paikassa kaksi yötä. Päiväretki idässä olevalle Taimenlammille tuotti kameraan kuvia ja lepopäivää kylvyssä. Pieniä taimenia ja isomman karkuutus. Taitaa kalat olla syvällä piilossa. Jotain saatiin kuitenkin syötyä. Packraft+aurinko=Lämmin kylpy :)



Kylpy. Packraft täyteen vettä ja aurinkoon lämpeämään. Kattilallinen kiehuvaa vettä perään. 

Ei kalaa tänään. Soijaa sinihomejuustokastikkeella ja muusia.
Tähän mennessä reitillä koluttiin järviä, lampia ja epämääräisen kokoisia suonsilmäkkeitä. Mielessä pyörii Routasenkuru. Kuulema paikan hienoin nähtävyys. Kurussa on se kiva puoli, että kovinkaan moni ei ole melonut sitä pitkin ja rannalta kalastaminen on monessa kohtaa mahdotonta paikan pystysuorien seinämien takia. Ensimmäiset nieriät löytyi nimettömästä lammesta ja vielä kaksin kappalein! Avotulella kokattuna nieriä maistui hyvälle, mutta ihmettelen miksi sitä arvostetaan niin paljon? Taimen vie silti voiton maun puolesta.

Elämäni ensimmäiset raudut.

Mustikoita on kaikkialla ja paljon. Hyvä täydennystä ruokavalioon.
Routasenkuru (Kartta). Kartassa jyrkänne ja alhaalla puro. Ihan helppo nakki. Alamäkeä alas ja puroa pitkin eteenpäin... Aloitettiin kurumuodostelman eteläpäästä. Vasta reunalla karu totuus paljastui. Jyrkänne onkin ihan oikea JYRKÄNNE.

Alas pitäisi päästä. 
Joki virtaa oikoreittiä alas.
Kurumuodostelman alku. Hetki sitten olimme tuon kallion päällä.
Yöpaikka Ristijärvellä (kartta). Muutaman kikkailun, ryömimisen ja kiipeilyn jälkeen vesi tuntuu taas virtaavan uraa pitkin eikä jossain kivikon alla.  Pilvisys lisääntyi ja kalakin alkoi syömään ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Tapahtumia jatkuvasti lähinnä pienillä taimenilla, mutta on siellä jokunen isompikin ruokakala joukossa.



Lidlin grillimaustettua sipulirouhe sopii ihan mihin vaan. Suosittelen!
Vihdoin vatsa täynnä kohti Routasenkurun oikeaa osuutta. Siirryimme seuraavalle järvelle vain muutaman sadan metrin päähän yöksi. Iso harjun muodostama niemi jossa tasaista telttapaikkaa jokapuolella. Samaisesta niemestä löytyi kymmeniä vanhoja ja uusia tulipaikkoja. Miksi ihmeessä kivirinkejä pitää rakentaa vanhojen viereen? Parhaimmillaan kivikasat sijaitsivat vain muutaman metrin päässä toisistaan ja aika monesta kivikasasta löytyi lasia, tölkkejä ja kaikenlaista muutakin sinne kuulumatonta.



Paikoitellen joki virtaa sileää kalliota pitkin kuin liukumäessä :) Kartta.




Harvinaisen hieno yöpaikka hiekkaharjulla ilman sen kummempia hyttyslaumoja. Tasaista ja runsaasti polttopuita. Ei vaan tullut kalaa eikä kaloista näkynyt merkkejäkään. Väärä järvi tai muuta vikaa. Onneksi aamulla keksi puuhaa kivikasan avulla. Kartta.

Kiuas ja penkki.
Telttasaunan rakentelua. Aika hyvät löylyt sai.
Iltapäivästä mun päikkäreiden jälkeen kohti Routasta joka lähtee samasta järvestä jossa oltiin yö. Edellisillan tiedustelu alueelle helpotti aikalailla suunnitelmaan mistä lähdetään ja miten. Jyrkkää laskeutumista veteen ja jo hetken melonnan jälkeen alkaa uudet kantamiset. Talon kokoisia kiviä siellä täällä. Onneksi packraft kestää kulutusta ja on kevyt. Painavamman kaluston kanssa olisi ollut huomattavasti hankalampaa turvallisuudesta puhumattakaan.


Ongelma melojan kannalta.
Pahin kiipeilypaikka kurun pohjalla. Onneksi jalassa on ketterät lenkkarit.

Kun joessa kulkee 10 metrin korkeuskäydä saa se ihan uuden merkityksen. Kartan perusteella monessa kohtaa on aika hankala sanoa meneekö kurun pohjalla puro vai ihan järjetön louhikko. Louhikkojen välissä kohtalaisen tasaista vettä ja silloin tällöin virtavettä joka ei kuitenkaan hyödytä melojaa juurikaan. Virtapaikkojen syvät kuopat jotka parhaimmillaan on monia metrejä syviä saa kuitenkin kalastajan silmät suureksi.

Routasenkurun saalista. Reissun isoin taimen.

Routasenkurun hauki. 

Routasenkurun melontavauhti joka varmasti olikin alle kävelyvauhdin vei meidät hienolle tasaiselle paikalle yöksi. Illalla taimenta ja aamulla taimenen jämät ja haukea keiton muodossa. Kartta.

Taimenta, haukea, perunamuusia ja rasvaista maitojauhetta. Ihan hyvä aamupala.



Routasenkurun loppupäätä pohjoisessa. Monesta kohtaa kävellen pääsi nopeammin kuin meloen.
Kurun loppupäässä rannat tasottuvat ja jokikin madaltuu. Virtapaikoissa melominen menee aika mahdottomaksi ja tulee paljon kantamista, raahaamista ja uittoa. Nopeuden kannalta varmasti fiksuin keino olisi ottaa varusteet kantoon samantien kun virtapaikka alkaa eikä yrittää meloa läpi. Ei se kuitenkaan onnistu. Kurun pohjoispäässä puro jota joeksi jotkut kutsuvat yhtyy Uutuanjokeen (Kartta) ja heti perään se virtaa rajan yli melojien kikkaillessa poroaidan kanssa.  Norjan puolella nimi on Munkelva.

Rajamuodollisuudet. Norja edessä, Suomi takana.

Uutuanjoki on matala, mutta vettä riittää juuri ja juuri mielekkääseen melontaan. Jatkuvaa virtaa muutama kilometri ennen yöpaikkaa. Samaisella paikalla joutuu muutenkin rantautumaan. Siellä on koski jonka pauhu kuuluu jo jonkin matkaa etukäteen.

Munkelvan ison vesiputouksen päällä on tasainen telttapaikka. Putouksen meteli joko häiritsee tai saa nukkumaan todella sikeästi.
Putous on iso! Munkelva. 

Munkelva on kiva joki meloa. Virtaa lähes jatkuvasti ja vettäkin riittää... Tai no ei ihan joka kohdassa, mutta mataluuden takia ei tarvitse rantautua. Joessa on muutamia koskia joissa ei voi meloa ellei ole aivan päästänsä sekaisin. Jos vesiputousta ei olisi niin lohi nousisi Suomeen asti. Nyt se jää vain muutaman kilometrin päähän rajasta. Lohista puheenollen niitä on paljon. Isoja kaloja vilahtelee siellä täällä ja ui packraftin alitse lähes jatkuvasti.

Yksi Munkelvan ohikannetuista koskista.


Marko haaksirikkoutui kivelle. Pitäisi sopia jokin käsimerkki "ota kuva".
Munkelvalla melkein joka mutkassa on kivaa rantautumispaikkaa hiekkapenkalla.
Viimeiset kilometrit jokea pitkin tuntuvat todella pitkille. Kylmä ja varpaat aivan jäässä. Jokikaan ei oikein enää virtaa. Merikotka ja lohet pitää mielen kirkkaana edessä häämöttävälle Jäämerelle.

Jäämeri!!!
Jäämeri! Nopea pakkaus ja taxilla takaisin Sevettijärvelle. Seuraava yö mökissä lämpimässä ja kotia kohti. Matkalla pysähdyttiin heti kylällä olevaan kolttasaamelaisten museoon sekä myymälään.

Kolttasaamelaisten museossa.
Kotimatkalla jossain Oulun suunnalla.
Kalastus packraftistä:
Onnistuu oikein hyvin varsinkin jos istuu takakannella eikä penkillä. Jalkoihin saa kameran tai vieherasiat. Jonkinsorttinen ajoankkuri voisi olla kätevä. Packraft pyörii ja ajautuu tuulessa aika helposti.

Vätsäri ja packraft:
Hyvä yhdistelmä. Alueen tuhannet pienet vesistöt pääsee helposti läpi. Vesiltä katsottuna alue näyttää ihan erilaiselta. Nopeus ei juurikaan eroa kävelystä, mutta paatti kulkee kuitenkin paljon kevyemmin verrattuna kävelyyn.

Kalastus:
Kalastus Vätsärissä painottuu aikalailla järviin ja lampiin. Virtavettä ei juurikaan ole tai se on hyvin matalaa. Muutamia virtapaikkoja silti löytyy niitä tarvitseville. Suurimmassa osassa järvistä ja lammista kelpaa läänikohtainen viehelupa.

Maasto:
Joku sanoi, että polttopuita ja telttapaikkoja on vähän. En tiedä missä joku on ollut, mutta vissiin jossain muualla. Meillä ei ollut ongelmaan puiden tai telttapaikkojen suhteen.

Varusteet:
Ihan normaali retkivarustus kala- ja packraftvarusteineen. Keittimenä risukeitin ja avotuli. Omat teltat joista toista käytettiin myös saunana. Jalassa maastojuoksulenkkarit jotka osottautui juuri sopivaksi helteeseen ja kivikossa kiipeämiseen.

Taxi Munkelva/Jäämeri-Sevettijärvi/Semekurtta 102,50€ kahdelta hengeltä. Taxina toimi Sevettijärven taxi. Näätämössä on kauppa joka on matkan varrella. Leirintäalue/mökki/sauna/ruoka ja baari www.peuralammencamping.fi  "Sevettijärven baari" oli kuulema lopettanut.



Kuvat omiani paitsi ilman "vesileimaa" olevat Markon kuvia.

Kaikki kuvat reissusta:
Timo
Marko

9 kommenttia:

  1. Hieno reissu! Ja kuvat täynnä elämää.

    VastaaPoista
  2. Kiitos tarinasta. Upeaa katsella suurta kalamäärää. Telttasaunavideon kohtausten pituus, sanattomuus, hiljaisuus, kaikki toimii!

    VastaaPoista
  3. Hyvä reissu näyttää olleen ja hienoja kuvia. Samoihin aikoihin olimme samoilla seuduilla. Upeaa aluetta tuo Vätsäri on, mutta saman havainnon teimme noista nuotioringeistä, peltipurkkia sun muuta törkyä oli lähes jokaisessa valmiissa kivikehässä. Teillä näytti kalaonni olevan parempi, me saatiin lähinnä isoja ahvenia vain.

    VastaaPoista
  4. Komeita alamittasia taimenia tapettu. :/

    VastaaPoista
  5. Late, kerrotko mikä on taimenen alamitta Vätsärissä? (poislukien erityislupa-alueessa merkityt vesistöt)

    VastaaPoista
  6. Anonyymi14/9/15

    Taimenen alamitta noilla leveyksillä on 50cm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ivalon metsähallituksen palvelupisteen mukaan alamittaa ei ole (soittivat johonkin ja varmistivat). Lupakartassa on maininta alamitasta erikseen merkityillä alueilla. http://www.eraluvat.fi/media/kartat/virkistyskalastuskartat2013/lappi/1564_inarin_er-e4maa1_2.pdf Kovin selkeää vastausta en ole löytänyt muuten kuin metsähallituksen palvelupisteestä kysymällä.

      Poista
  7. http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-hoito/alamitat/alamitat.html
    http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalavesien-hoito/alamitat/poikkeuksia-alamittoihin.html
    Eikö se nyt tuossa ole tarpeeksi selvästi sanottu: alamita ylemmässä, poikkeukset alemmassa linkissä.
    En löydä mitään poikkeusta Inarin erämaa-alueelle.
    Nyt kummastuttaa tuo palvelupisteen toiminta.

    VastaaPoista