29.5.2014

Auringosta sähköä vempeleiden lataamiseen

Muutama ajatus taas kesää kohti mennessä erinäköisten laitteiden lataamiseen auringon ja virtapankin avulla. Tämä ei ole testi tai muukaan esittely eri laitteista vaan suppea käsitys muutamasta erilaisesta akusta sekä yhdestä paneelista. Tarkoituksena ladata älypuhelin sekä kamera joka ottaa USB virran sisään.

Periaate:
Kaikkia puhelinmalleja voi ladata virtapankilla ja virtapankkia aurinkopaneelilla. Toinen juttu onkin onnistuuko lataaminen auringon avulla kuinka helposti. Miksi sitten ei voisi ladata paneelilla puhelinta suoraan ilman virtapankkia? Sähköä auringosta akkuun, simppeliä.

Käytäntö:
USB:llä latautuvat laitteet päättävät koska lataus alkaa (siinä käsityksessä elän...) Eli jos johtoa pitkin ei kulje tarpeeksi virtaa puhelin ei lataannu vaikka kuinka odottelee. Vaikka laskennallisesti puhelinta pitäisi pystyä lataamaan heikollakin jännitteellä ei se onnistu vaikka odottelisit viikon tai pari. Mahdollisesti jotkin vanhat peruspuhelimet saattaisi toimiakkin heikolla latausvirralla.
Eli virtaa tarvitaan sen verran, että puhelin/kamera suostuu lataantumaan.
Paneeleja löytyy sen verran tehokkaina jotka lataavat mitä vaan suoraan, mutta niiden koko tai hinta alkaa olemaan retkeilijän kannalta niin iso ettei siihen kannata ryhtyä ainakaan huvin vuoksi. Tarvitaan siis virtapankki eli akku väliin joka lataantuu hiljalleen, mutta purkaa lataustaan voimalla. Paneelista virtapankkiin ja siitä edelleen kännykän akkuun syntyy häviötä aikalailla. Suurinosa muuttuu lämmöksi.

Todellisuus:
Käytössä bruntonin solaris 4 USB paneeli sekä Brunton resync akku. Paneelin kerrotaan tuottavan USB (noin 5 v.) 800mA. Kaikkien uusien puhelimien ei pitäisi lataantua suoraan. Oma kännykkäni samsung s4 active väittää lataantuvan jos paneeliin paistaa aurinko suoraan, mutta kunhan johdon irroittaa mitään ei ole tapahtunut akun lataukselle. Virtapankkina toimiva 9000mAh resync akun taas pitäisi voida ladata puhelintami monta kertaa. Puhelimessani on 2600mAh akku. Pikkasen yli 3 kertaa pitäisi voida ladata puhelin täyteen.

Karu totuus:
Paneelillani virtapankki täyttyy suomen kesässä muutamassa päivässä ellei kolmessa tai neljässä. Paneeli aurinkoon ja suuntaus hyväksi. Huonolla onnella 12 tunnin aikana ei onnistu lataamaan puhelinta täyteen jos samana päivänä pitää liikkuakkin.

Vinkit:
Suurinpiirtein puolet koko latausvirrasta menee akun ensimmäiseen ja viimeiseen 10% Eli älä päästä akkua tyhjäksi äläkä lataa ihan täyteen. Sama koskee virtapankkia sekä puhelinta. Tietty kotona verkkovirran varassa toinen juttu. Puhelin lataantuu paremmin jos se on lentotilassa tai pois päältä. Jos virtapankissa lukee 3000mAh ja kännykän akussa 2000mAh saat ladattua sen melkein tyhjästä melkein täyteen. Loput menee hukkaan. Muista se eka ja vika 10% Muutamista poikkeuksistakin olen kuullut, mutta tarkka mittausdata on jossain piilossa. Kokeilemalla selviää lisää.
Ihan huhupuheiden perusteella halvimmissa kiinanihmeissä ilmoitetut tiedot on jotain aivan muuta kuin todellisuus. Akku antaa ulos tietyn mA määrän mutta kuinka kauan se pysyy siinä onkin toinen juttu.

Jos jollain lukijoista on tieteellisempää näkemystä asiasta niin älä kritisoi vaan kerro paremmin :)

Ps. Bruntton ilmoittaa tiedot tuotteistansa ihan miten sattuu. Monesta huomautuksesta huolimatta he eivät suostu kertomaan kaikkia ominaisuuksia akuista/paneeleista.



2 kommenttia:

  1. Hyviä käytännön kokemuksia ja vinkkejä (älä päästä akkua ihan tyhjäksi, puhelin ladatessa kiinni tai lentotilaan, jne.)

    Enpä itsekään ole sähkötekniikan asiantuntija, mutta sellainen huomio, että virtaa [A], jännitettä [V] ja tehoa [W] ei parane sotkea epähuomiossa näistä asioista puhuttaessa... USB-lataus vaatii toimiakseen 5V-nimellisjännitteen (olikohan vaihteluväli 4,75-5,5V?) yleensä USB-portti antaa ulos sopivan jännitteen. Lisäksi pitää olla riittävästi virtaa, jotta laite suostuu latautumaan ja se taas riippuu laitteesta. Muistelisin, että karkeasti peruspuhelin vaatisi n. 0,5A ja tabletti tai isompi älypuhelin 1A latausvirran. Tällaista latausvirtaa taas ei välttämättä saa ulos esim. suoraan aurinkopaneelista jos paneelissa ei ole tarpeeksi potkua. Siispä virtapankki väliin voi olla paikallaan.

    Toinen syy välttää suoraan paneelista lataamista on mahdolliset suuret vaihteluvat jännitteessä ja virrassa. Jos paneelissa ei ole lataussäädintä. Epäilen, että käräytimme Grönlannissa yhden Hähnelin yleislaturin suoraan paneelista käytettäessä vaikka välissä olisi sulake. Sulake kun ei suojaa alijännitteeltä... Siispä lataussäädin tai virtapankki väliin.

    Paneelin osalta sanoisin nyrkkisäännöksi, ettei alle 5W-paneelia kannata ostaa. Mieluummin 10W samantien. Virtapankkien osalta on onnellisessa asemassa jos pelkkä USB-lataus riittää (eli ei tarvitse 12V- tai 19V-jännitettä pankista). Silloin valikoimaa on aika paljon ja hinnat kohtuullisia. Kapasiteettia tarpeen mukaan, mutta itse katselisin 50Wh-kapasiteetissa olevia. Eli USB-latauksen tapauksessa 50Wh = 5V * 10Ah eli 10000mAh kapasiteettia. Häviöt huomioiden sillä pitäisi onnistua lataamaan isommankin älypuhelimen akku 3-4 kertaa (kun ei ihan tyhjäksi päästä).

    VastaaPoista
  2. Kokemuksesi vahvistavat käsitystäni siitä, että on mielekkäämpää - ja edullisempaa - hankkia riittävän monta vara-akkua kuin alkaa touhuamaan virtapankkien ja aurinkokennojen kanssa. Näin ainakin silloin, kun puhutaan kännykän toimivuudesta tavallisilla (kesä)reissuilla.

    Muutama esiladattu akku pitää minkä tahansa kännykän hengissä melko pitkään (täyteen ladattujen akkujen varaushan ei katoa hetkessä). Lisäksi vara-akkujen paino/tilantarve on vain pieni osa siitä, mitä kennot ja virta-pankki vaativat.

    Jos reppu on puolillaan sekalaista hardwarea, sitten tilanne voi olla toinen.

    VastaaPoista