28.5.2013

Bushcraft Finland kesämiitti

Bushcraft Finlandin kesämiitti sijoittui tällä kertaa lähemmäksi keskistä suomea noin Virrat, Kihniö ja Kurun kolmion sisälle. Siis 45 km Tampereelta pohjoiseen. Paikkana lampi ei sen tarkempia koordinaatteja....

Lähtöpäivänä perjantaina lähdin suoraan töistä bussilla vähäsen lähemmäksi kyytiäni. Kokonaismatkaltaan aika pieni siirtyminen Espoosta Haagaan, mutta auttaapahan kuskia jonkin verran. Hyvässä säässä ajelua kohti Hämeenlinnaa josta kolmas heppu hyppää kyytiin. Nyt on autossa kaikki tarvittava ja matka jatkuu. Loppupäässä pienet metsäautotiet hämää, mutta pienen ettimisen jälkeen oikea paikka löytyy. Letkaamme liittyi myös Ruotsin vahvistus seuraamaan reittiä oikeaan paikkaan.

Miitin ohjeina oli rakentaa kantolaite itse. Omani sisälsi kuivapussin, varustelekan makuupussin pakkauspussin, pätkän narua, lonkeropullon korkin, yhden irtohihnan ja lätkäkassin olkaviilekkeet. Kotona kokeiltuna yllättävän hyvä kantaa, mutta kun sinne lisäsi sixpäkin kaljaa ja lähes kaikki kahden hengen sapuskat viikonlopulle alkoi reppu olemaan aikalailla surkea... Osa oli sentään tehnyt puusta ja nahasta ihan kunnon rinkat.

Nopea suunnistus melkein oikeaan paikkaan. Vihellyksen avulla osuttiin oikeaan niemeen järven rannalla. Perillä 6 tuntia myöhemmin siitä kun lähdin matkaan.

Jossain vaiheessa aamuyötä. Usva nousee järveltä voimakkaasti vaikka aurinko on noussut.
Koko yö meni jutellen tulen ääressä vaikka jotkut menikin nukkumaan jo kahden aikaan yöllä. Itse menin loppu porukan kanssa samaan aikaan noin kello 6 aamulla. Tiedossa ei ole kovinkaan pitkät unet...

Yöpaikka.
Toinen sääntö miitissä oli jättää makuupussi pois. Huopa oli sallittujen joukossa. Tuollainen muutaman hassun millin villahuopa ei oikeasti ole kovinkaan lämmin tälläiselle herkästi palelevalle henkilölle. En jaksanut laittaa sadeviittaa katoksi vaan nukuin muutaman ison kuusen alla. Hemmetin kylmä yö tai oikeastaan aamu.

Nousin ylös 11 aikaan kun tuli nälkä. Yhden leivän jälkeen nälkä hävisi. Helppo aamupala! Muutama kuppi kahvia kunnes kateus iski pahemman kerran, lammessa on ahvenia ja paljon. Onkivapaan perho kiinni (kuulapää zulu koko 8) ja kalaan. Heittelin perhon vavan mittaisen siiman päässä kohti ulappaa ainakin 4 metrin päähän ja nykivällä liikkeellä takaisin. Tunnin heilumisen jälkeen kaloja oli ihan riittävästi ja ahvenen kiintiö täynnä. Grilli kuumaksi!

Ahven ja ahvenperho.
Osa ahvenista grillaantuu nuotiolla.
Ahvenia oli koko porukalla aivan pienestä ihan kohtuu isoonkin. Suolaa vatsaan ja paistumaan. Ahven ei tarvi sen kummempia mausteita.
Joku ilkeä karahka vei minun perhon. Ja myöhemmin kaljatölkistä ja narusta tehdyn uistimen mukana puolet vavastakin. Jäi hauet kaislikkoon... Toistaiseksi...

Miittiin piti tehdä myös puukeitin joka ei varisuta hiiliä maahan eli on paloturvallinen. Omani IKEA keitin sai riittää. En kerennyt tekemään monimutkaisempaa, mutta tuskimpa siitä olisi ollutkaan mitään hyötyä. Keittimien mallit vaihteli suuresti. Oli puukaasumalleja, ikeaa, titaanikattilaa sekä jätteenkäsittelylaitoskin.

Titaanikattilasta tehty puukeitin. Noin 50 grammaa!!!
IKEA puukeitin ilman modauksia.
Jostain putken pätkästä kasattu.
Lisää IKEAa. Ainakaan maa ei syty palamaan jalkojen ansiosta.
Oma IKEAlaiseni titaanikiilojen kanssa. Pohjan foliokuppi unohtui.
Jätteenkäsittelylaitos.
Kalojen syömisen jälkeen pitikin kaivaa repusta muutakin ruokaa. Yksi sääntö lisää: Muoviset pakkaukset pois ja paperia ns. perinteistä käärettä tilalle. Lihat, makkarat, juustot, voi ja muutkin tarvikkeet meni paperinyytissä. Toimivaa tai ei, mutta näyttää kivalle.
Tässä nyytissä on makkaraa.
Iltapäivällä porukka alkoikin rakennella kaikenlaisia tarvekaluja. Peuranluusta valmistui launi ja neulojakin muutama. Aikaisemmin kerätyistä taulakäävistä valmistui taulaa koivutuhkassa liottamisen jälkeen. Myös kaarisaha ja pokasaha valmistui. Astetta vanhempi kirveenteräkin sai uuden varren raakanahalla sidottuna.
Launi siima vaille valmis.
Taulan valmistusta nuijimalla.
Juuri valmistunut pokasaha testissä. Hyvin toimi ja pysyi kasassa!
Myös karkun nakuttelua kuului leirissä lähes koko iltapäivän. Klak klak klak      klak klak klak...
Kipinä saatu aikaiseksi karkulla. Vielä pitäisi saada hehku tarttumaan sytykkeisiin.
Jotkut ovelat jättivät muutaman syöttikalan koukkuineen veteen suuremman kalan toivossa. Semmoinen parin kilon hauki sieltä hyppäsi ylös. Perattuna paino oli ainakin 4 kiloa. Suolaa pintaan ja tulille. Suola imee vettä muutama kilon ja ritiläkin alkoi taipumaan kuuden kilon hauen alla. Ihan hyvän kokoinen kala kun koko porukka 9 henkeä saa vähintään kilon hauenlihaa syötäväksi ja koirakin on kylläinen nuollessaan 10 kiloisen hauen nahkoja. Loput 8 kiloa lihaa jätettiin myöhäisemmäksi kun kaikki oli syönyt jo vatsansa täyteen. 20 kiloisesta hauesta saa jo aikalailla syötävää. Mielessä kävi kanteleen tekeminen 40 kiloisen hauen leukaluusta, mutta se jäi tekemättä. Onneksi saimme tämän 89 kiloisen hauen pois lammesta ettei se syö enempää joutsenia. Huhut kertoi tämän 300 kiloisen hauen tehneen niin isoja peräaaltoja, että kunnan uimaranta piti lopettaa.

400 kiloisen hauen rintaevät kypsymässä nuotiolla.
Kun kalavaleet oli kerrottu pystytimme kodan pressusta. Kotaan mahtui kaikki ihan hyvin istumaan ja suurinosa jäi sinne nukkumaankin. Tuohan se lämpöä aikalailla vaikka nuotio ei palaisikaan koko yötä.
Kodan lämmössä on mukava ommella vaikkapa BcFin hihamerkkiä paikoilleen.
Kodan tulisija.
Ja niin vähitellen leiri hiljeni yön viettoon puolen yön aikaan. Itse nukuin samassa paikassa kuusen perseessä, mutta virittelin sadeviitan antamaan tuulensuojaa ja lämpöä. Lämmöstä en tiedä kun huovan alla oli ihan yhtä kylmä kuin edellisyönäkin. Nukkuminen oli aika hajanaista.
Ensimmäiset nousi 5 aikaan aamulla ylös. Heräsin itsekkin siihen eikä sen jälkeen juurikaan nukuttanut. Aamupalaa itsetehdyillä keittimillä ja uusilla resepteillä.
Pekonia ja kaurapuuroa.
Aamu menikin kaikenlaisissa perusaskareissa ja leirin purussa kunnes eräs keksi tehdä pienen jekun. Koira otti ja karkasi! Omistaja etti jonkin aikaan kunnes muukin porukka lähti mukaan etsimään. Onneksi koiralla oli vaan tylsää ja odotteli autossa matkaa kotiin.
Kamat kasaan ja koko porukka autoille. Ryhmäkuva ja takaisin kotiin lähes hellesäässä. Kotimatka sujui hyvin ja huomattavasti nopeammin kuin menomatka. Poikkeuksellisen suuri väsymys vähäsen haittasi, mutta kotona elossa.

Tälläinen retki se oli Bushcraft Finland foorumin kesäretki. Jos sinua kiinnostaa erätaidot tai perinteinen eräkulttuuri niin kannattaa tutustua http://bcfin.org/forum/ Ilman rekisteröintiä siitä ei juurikaan saa irti mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti